Kuukauden Pyhimys

Tuukka Lammi on valittu heinäkuun Pyhimykseksi. Hän on jo ehtinyt saavuttaa paljonkin urallaan, vaikka onkin nuorempaa sukupolvea Saints-jengissä!

Tuukka Lammi pelaa pelinrakentajana Tampere Saintsin U17-joukkueessa ja toimii myös U11-joukkueen päävalmentajana. Lammi on ollut mukana seuran toiminnassa keväästä 2014 lähtien. 

“Olen joukkueen U17 kapteeni, joten joukkuehengen ylläpitäminen ja pelaajien tsemppaaminen kuuluu tehtäviini. Roolini on pysynyt melko samana vuodesta toiseen”, Lammi täsmentää. 

Lammi pitää omaa rooliaan kunniana ja hän on valmis tekemään töitä roolinsa säilyttämiseksi. Lammin top 3 -listalle amerikkalaisen jalkapallon hyvistä puolista hän mainitsee pelin strategisuuden, kontaktin ja nopean tahdin. “Kaikista kokemuksista ehdottomasti paras oli mestaruuden voittaminen, koska siitä pääsi nauttimaan koko joukkueena!” Lammi riemuitsee.

Lammin omien sanojen mukaan amerikkalaisessa jalkapallossa tapahtuu paljon asioita ja hyvin nopeasti. Lajilla on myös erittäin fyysinen luonne, vaikka strategisuuden puolesta peli on ikään kuin shakkia. Lammin mielestä jenkkifutiksen seuraaminen sopiikin jokaiselle. “Jokaisella on mahdollisuus olla jenkkifutari, huolimatta koosta tai urheilutaustasta. Jokaiselle kokeilijalle löytyy sopiva paikka kentältä”, Lammi rohkaisee.

Lammi kokeekin joukkueensa parhaiksi puoliksi joukkuehengen ja kaikkien yhteisen halun puhaltaa yhteen hiileen. “Harjoituksissa ja otteluissa on aina rento ja hauska meininki!” Lammi havainnollistaa.

Lammi kertoo, että kevään harjoittelut täytyi suorittaa yksin kotoa käsin. Jenkkifudis on kuitenkin joukkuelaji, joten omakohtaisessa lajiharjoittelussa oli hiukan improvisoitava. 

“Harjoittelu ei tuntunut ollenkaan samalta yksin ja muun joukkueen puuttuminen harjoittelussa toi välillä motivaatio-ongelmia”, Lammi selittää ja jatkaa: “Päätin kuitenkin opetella tulevaisuuden kannalta myös täysin uuden pelipaikan, ikään kuin jälkiruokana omalle harjoittelulle. Se jos jokin säilytti motivaation treenaamiseen hieman haikean kevään keskellä.” 

kirjoittaja: Sofia Tuohimaa