Minun Tampere Saints
Tamperelainen jenkkifutis on kuulunut elämääni vuodesta 1997, kun seura oli vielä Pyynikki Patriots. Nuoren 19-vuotiaan miehen muistikuvissa ei ole paljoa vuodesta 1998, joka oli toinen pelivuoteni A-junioreissa. Lisäksi kyseinen vuosi on Tampere Saintsin perustamisvuosi. Vuonna 1999 armeija katkaisi “lupaavan peliurani” kahdeksaksi vuodeksi sekä tamperelaisuuden 11 vuodeksi.
Vuonna 2010 pääsin takaisin Tampereelle, jossa miesten liigajoukkueen kylkeen rakennettiin divarijoukkuetta, nimeltään Angels. Tästä enkelijengistä on vielä useita kavereita ja osa heistä pelaa myös edelleen, joten hatunnosto heille. Pelaajana olin viisi vuotta, kunnes vuonna 2015 alkoi sähköpostiin tulemaan myös hallituksen asioita.
Pienellä hallituksella toimittiin tuolloin eli periaatteessa kuusi henkeä. Aktiivisia hieman vähemmän, mutta asiat toimivat silloisen puheenjohtajan ns. diktatuurissa. Pikkuhiljaa asiat kehittyivät. Aloin ymmärtämään enemmän miten seura toimii ja ottamaan roolia seuran kehittämisessä.
Ensimmäinen suurempi harppaus oli mielestäni Andreas Pasqualin palkkaus, joka ensin koki vastahankaa. Kuitenkin lopulta hänet hyväksyttiin, kun hankin asiaan sponsorit. Andreasta tulikin useaksi vuodeksi meille iso osa linjapeliä, joten se työ kannatti.
Vuosi 2016 oli miehille ensimmäinen liigavuosi myös hetkeen ja tässä välissä Enkeleistä tuli Saints. Itse en kuitenkaan kypärää päähän laittanut, työkuviot pitivät sivurajalla. Tosin voi kenties jo myöntää, että saavutin toivottavasti kentän ulkopuolella enemmän kuin peleissä. 2016, 2017 ja etenkin vuosi 2018 ovat jääneet mieleen miesten edellisestä liigavedosta. Voi kunpa jotakin voisi historiasta muuttaa, minulle se on kausi 2018. Mutta siitä opittiin ja 2019 miehet jatkoi jälleen divarissa tähän päivään asti. Nyt olemme jälleen siinä pisteessä, että miehillä on nousu lähellä.
Miesten joukkue nuorenee joka vuosi ja uudet pelaajat ottavat roolia. Kaudelle 2024 tullaan näkemään myös uusia OL- ja DL-pelaajia, niitä on kaivattu. DB:t ovat tähän asti olleet kiven alla, mutta nyt olemme alkaneet löytämään heitä.
Kaudella 2024 odotan näkeväni Tampere Saintsin pelaavan laadukasta jalkapalloa, niin naisten Vaahteraliigassa, miesten 1-divarissa kuin kaikissa juniori-ikäryhmissä. Nuorten joukkueet pyritään nostamaan SM-tasolle ja heistä aletaan koulimaan liigakelpoisia pelaajia parin vuoden päähän.
Miesten toimintaa tulee kehittää kaudelle 2024 erittäin paljon. Tämän määrittää jo uudet vaahteraliigan jenkkikriteerit ja kauden 2025 tähtäin, miesten vaahteraliiga. Tämä tarkoittaa suurempaa budjettia, yhdessä tekemistä, laadukkaampaa toimintaa ja tavoitteellisempaa urheilua. Toivottavasti nämä kirittävät myös naisten ja juniorien toimintaa seuran sisällä, jos se on mahdollista.
Samoin seuran toimintaa tulee kehittää. 2022 suorittamani valmennuksen erikoisammattitutkinto ja 2023 urheilumanageroinnin perustutkinto ovat opettaneet ainakin sen, että muuttuva urheilukenttä ei perustu enää talkoisiin. Naisille nostan hattua, teillä se toimii erittäin hyvin. Seurana meidän pitäisi kuitenkin kehittää toimintaamme enemmän nykyaikaan, jossa ei enää roudata montaa päivää Iron Maidenia Ratinassa (kuten minä olen tehnyt).
Talouden kehittämisen kautta tulee myös mahdollisuudet kehittää seuran toimintaa ja sitä kautta antaa tukea jaostoille. Eikö olisi hienoa, että Tampere Saintsillakin olisi ympäri vuoden palkattu työntekijä? Valmennusapua, koulukäyntejä, seuran kehittämistä jne. riittää varmasti. Yksikään jaosto ei pysty tätä toteuttamaan, joten meidän pitää seurana puhaltaa yhteen hiileen.
Minä näen Tampereen jenkkifutiksen tulevaisuuden erittäin hyvänä. Toivottavasti tämä 25-vuotisjuhla sekä syksyn syyskokous ovat lähdöt entistä parempaan ja tiiviimpään seurayhteistyöhön. Onnea Tampere Saints!
P.S. 20-vuotisjuhlissa olin liiton vuosikokouksessa, nyt töissä. Toivottavasti pääsen 30v-juhliin mukaan.
Teksti: Marcus Lönnqvist
Kuva: Sofia Tuohimaa