Wolverines liian iso vuori siirrettäväksi

Vierasjoukkue Helsinki Wolverines vei pisteet Helsinkiin vakuuttavin ottein.

Heti ensimmäisellä neljänneksellä Wolverines jatkoi siitä, mihin oli Crocodilesin kanssa lopettanut. Robert Johnson näytti jälleen meille, että peliälykkyys ja tarkat, kovat heitot ovat ne syömähampaat joilla ottelut voitetaan. Rojo näyttää jälleen siltä, millaisena me hänet näimme Roostersin pelinrakentajana ja syystäkin Rojo valittiin ottelun MVP:ksi.
Pallo löysi tasaisesti eri vastaanottajia lähinnä 15-20 jaardin etäisyyksiltä, juuri tukikerroksen ja takapuolustajien välistä ja vastaanottajat kuten RJ Long, Cedric Johnson ja Siiskonen hoitivat lopun.

 

Wolvojen heittojaardit 476 vastaan 77 kertovat karua kieltään Saintsin puolustuksen pitkästä päivästä.
Toinen tilasto kertoo myös siitä kuinka heittohyökkäys on se riittävä ase mitä Wolvot käyttää, ja juoksupeliä käytetään vain jos tarve siihen ilmenee. Saints voitti juoksujaardit 129 – 85. Wolvojen RB Young oli melko näkymätön, vaikka tekikin yhden TD:n heiton päätteeksi.

 

Kotijoukkueen peli sai lamauttavan iskun toisen neljänneksen lopulla, kun pelinrakentaja Figaro loukkaantui Charles Wortin säkityksessä. Pelinrakentajaksi siirtyi Oscar White muutamaksi yritykseksi, eikä yhtään huonosti hommaa hoitanutkaan. Sitten iskivät krampit kuumassa kelissä ja Tuukka Lehtonen joutui ottamaan pelinrakentajavastuun. Se tarkoitti juoksupeliin siirtymistä ja kaikille kävi selväksi, että pahin pelko, pelinrakentajan loukkaantuminen, ja pelin sen myötä ratkaisu, oli tapahtunut. Sitten myös Tuukka sai iskua käsille laitataklauksessa ja siinä vaiheessa ei voitu kun ihmetellä huonon onnen kasautumista joukkueen harteille.

 

Puoliaika toi pientä helpotusta, sillä Oscar saatiin taas kuntoon, ja Tuukka pääsi omalle paikalleen, ja sitä myöten hyökkäys jälleen vauhtiin. Tässä vaiheessa Wolvot jo hölläsivät suurinta vaihdetta ja Saints pääsi kaventamaan tilannetta 27-66 loppunumeroihin Oscarin hienolla 97 jaardin juoksu touchdownilla ja britti Tyler Broadin syötönkatkolla josta Saints sai 6 pistettä lisää.

 

Kotijoukkueen MVP oli Oscar White, joka hääri kaikkialla kentällä kahteen suuntaan ja piti joukkueen henkeä yllä erinomaisella tavalla. Oscar todella näytti mitä kuuluu sanaan ammattimies.
Toinen hyökkäyksen ilopilleri oli Velipekka Jaakonsaari, joka teki yhden TD:n hienon juoksun päätteeksi ja omasi muutenkin erittäin hyvän pelipäivän. Tuleviin otteluihin kannattaisikin antaa Jaakonsaarelle yhä kasvavaa vastuuta.
Puolustuksen tähti, “hands down”, oli tukimies Mikko Aspinen. Asiantuntijalausunnon mukaan Mikko pelasi ehkä jopa elämänsä ottelun. Samalla Mikko näytti koko Kuopiolaiselle jenkkifutisyleisölle, että pelisilmä, nopeus ja voima eivät jääneet Kuopioon, vaan “veteraanimoukari” on entistä hirmuisemmassa iskussa.
Ilolla on myös todettava Saintsin juniorikoulun kasvatin Miro Palmun kasvu puolustuksen tähtisikermään seitsemällä soolotaklauksellaan. Näillä otteilla Mirolla tulee olemaan hieno tulevaisuus ja Saints on täten saanut oman Jaska Värisensä.

Ottelun highlightit

 

Sekä Oscar Whiten haastattelu ottelun jälkeen

 

Nyt odotellaan sitten uutisia pelinrakentaja Figarosta ja ladataan sillä välin akkuja ja käydään uuteen taistoon Kuopion Steelersiä vastaan aina aurinkoisella Vänärillä 15.06.2019.

 

artikkelin kuvat: Harri Koivunen ja Tuomas Silventoinen

katso kaikki Harrin kuvat ottelusta osoitteessa https://harrikoivusen.kuvat.fi/kuvat/Jenkkifutis+2019/(Vaahteraliiga)+Saints-Wolverines+6.6.2019/